tiistai 4. tammikuuta 2011

Joutsenefekti.

Miellyttävää alkanutta vuotta teille kaikille. Ajattelin kertoa kuka olen, ja miksi tämä blogi on luotu - tämä kun ei ole mikään kaveriporukalle suunnattu bilepostausblogi, ei liity muotiin, eikä taatusti myöskään ruokaan. Tosin kirjoitukset saattavat sivuta mitä tahansa kyseisistä aiheista.

Tämä on suoraan sanottuna homoblogi.

Olen ollut avoimesti lesbo yli kymmenen vuotta, ja seurannut piirien pyörimistä ajoittain hyvinkin lähietäisyydeltä. Voin rehellisesti todeta tuntevani suurimman osan 15-35-vuotiaista lesboista, ja melko monta homoakin mahtuu tuttavapiiriin. Tämä blogi ei valitettavasti tule olemaan mikään meikäläisten hellittelypaikka, en vaadi täällä oikeuksia homoille (ainakaan vielä), enkä kerro miten kertakaikkisen ihanaa porukkaa homoseksuaalit ovat.
Täällä kirjoitetaan homoseksuaaleista ja heidän piireistään AIDOSTI.

Miten moni on kyllästynyt selän takana juonitteleviin homoihin, siihen että entinen tyttöystäväsi menee ja harrastaa seksiä kolmen muun exäsi kanssa, säälittävän naurettaviin wannabe-Shane -playereihin, paskanpuhumiseen, ja siihen että ainoa mikä ihmisiä oikeasti yhdistää toisiinsa on tolkuton ryyppääminen, joka sekin oikeasti hävettää. Sitä ei kuitenkaan voi myöntää ettei lennä ulos kaveriporukastaan. Kyllä vaan - sitä minäkin kutsuisin todelliseksi ystävyydeksi!


Minä ainakin olen kyllästynyt - minä ja ne muut, jotka tänne kenties tulevat kirjoittamaan. Tunnen hyvin paljon ihania, fiksuja, ja normaaleja lesboja ja homoja (myös trans-ihmisiä), mutta nämä oksettavan elitistiset sisäpiiriläiset leimaavat meidät kaikki. Minulle riitti.

Tästä lähtien aion kirjoittaa tänne raa'an suoraan ja rehellisesti millaista homoelämä oikeasti on. Tässä on kyse joutsenefektistä - siitä, että vaikka päällisin puolin kaikki näyttää tyyneltä ja kauniilta, pinnan alla käy mieletön kuohunta kun jokainen polkee räpylöillään minkä ehtii.
Voitte vapaasti tulkita tuon miten tahdotte.

Homoelämä ei ole pelkästään kaunista ja kimaltavaa - nyt on menty pahasti sateenkaaren tuolle puolen, ja siellä on kuulkaa synkeää. Kerron täällä esimerkkejä elävästä elämästä, käytän surutta hyödykseni tarinoita joita kuulen, ja laitan myös itseni likoon. Olen siis eräänlainen homoelämän gossip girl.

Kuka minä sitten olen? Olen ajoittain mies, ja ajoittain nainen. Minua siis ei ole vain yhtä, vaan tänne kirjoittaa hyvin pieni ja vihainen joukko, jolla on todellakin mennyt hermot pintaliitelyn sieluttomaan maailmaan. Minä, aloitustekstin laatija, olen alunperin kotoisin Helsingistä, mutta olen asunut muun muassa myös Tampereella, Kajaanissa ja Hollolassa. Muut kirjoittajat ovat eri puolilta Suomea, joten meillä on käytössämme melkoinen tietoarsenaali - niin, mistä? Teistä, rakkaat lukijat.

Toivomme, että saamme aikaan silmien avautumista, runsaasti keskustelua ja hieman rivien hajoamista. Tämä L-koodin jäljittely saa nyt luvan riittää, aletaan käyttäytyä niinkuin normaalit ihmiset.

Olkaa kiltisti, kommentoikaa, ja ehdottakaa aiheita.

3 kommenttia:

  1. samaa mieltä. otatteko mukaan uusia kirjottajia?

    VastaaPoista
  2. Odotan innolla :D Samat ajatukset pyörineet mielessä itselläänkin.

    VastaaPoista
  3. Tervetuloa mukaan - jos olet luotettava ja sinulla on asioita joista oikeasti tahdot kirjoittaa.

    Anonyymi numero kaksi - jaa toki ajatuksiasi kanssamme, uudet aiheet ja näkökulmat ovat aina tervetulleita.

    VastaaPoista